Heiskalassa eli Kraatarissa on toiminut useita liikkeitä sekä toimisto- ja konttoritiloja. Heiskalan isäntä Adam Heiskala rakensi tilalleen Hämeen ensimmäisen kivinavetan vuonna 1801. Kyseinen navetta on edelleen vahva osa Heiskalan talon pihapiiriä.
Heiskalassa oli Hämeenlinnan II Apteekin alainen haara-apteekki, joka avattiin talossa tammikuun 22. vuonna 1896. Apteekin ensimmäisenä hoitajana toimi Matilda von Hertzen. 1900-luvun alussa apteekista vastasi proviisori Uno Hobin.
Talossa piti kauppaa ja kahvilaa Heikki ”Hemmi” Kuusalo, joka myi kunnallisneuvos Aug. Janssonille tontin, jonka tämä lahjoitti Hauhon Suojeluskunnalle oman talon rakentamista varten.
Sotien jälkeen talossa toimi myös siirtoväen asioita hoitava toimisto eli ”Tuusan toimisto”. Heiskalassa on asunut myös taidemaalari Yrjö Yrjölä, jonka Hauho-aiheisia töitä löytynee vieläkin useista hauholaisista kodeista.
Heiskala ja viereinen Kylä-Poltti ovat kokeneet myös tuhoisan tulipalon vuonna 1856.
Suometar 2.5.1856 kuvailee tapahtumaa näin: Hauholta.
Yö oli kaunis, ilma tyven ja hiljainen, kirkonkylämme asukkaat oliwat heittäineet unen waltaan, saadaksensa woimia aamulla alkawana maanantaipäiwänä, 14 tässä kuussa alkaa wiikkotöitänsä. Kauwan eiwät saaneet rauhassa levätä, kuin kirkon kellon kolkoilta läppäyksiltä herätettyinä, hawaitsiwat walkian olewan wallallansa kylän keskellä. Kello kaksi aamulla alkoi tämä hirmu-wieras wiettämään juhlaansa Heiskalan talosta. Siitä pistäikse yhtäkkiä Poltin seinä seinästä olewaan taloon, ja tunnin eli puolen toista kuluttua paloivat näiden taloin neljä asuin-rakennusta yltä tulessa. Wesi eli muut sammutusten koneet eivät tässä enää auttaneet. Napuritalot korjasiwat, mitä taisivat, omaisuuttansa pois walkian edeltä, sillä tuulenkin jo puhaltaa alkaessa, luulimme koko kylän tuhaksi menewän. Kaikien hähestulleitten ahkerasti työtä tehden eikä säästäen woimiaan pelastaaksensta kansa-ihmistänsä onnettomasta tilasta lähellä rakennettujen huoneittein rikkomisesta j. n. e. saatiin kuitenkin tuli sammumaan muutaman tunnin perästä. Ne jotka tästä hädästä parhaan awun antoiwat ja pelkäämättä läheniwät lieskaa, olivat pitäjäämme sioitetut sotamiehet. Moni heistä ei koko aikana selkäänsä ojassut, waan teki työtä lakkaamatta. Paitse nimettyjä taloja, jotka kokonaan tuhwaksi muuttuiwat, wahingoitti tuli myös muutamia ulkohuoneita naapuritaloista Toppolasta ja Eskolla. Wielä wiidentenä päiwänä tämän perästä, kyti huoneitten perustukset, että täytyi wedellä heitä sammutella.
Surkuteltawa on kyllä näiden onnettomain tila, nähdessään huoneensa, josta monet ajat perheellisessä suosiossa työtänsä tekivät ja monta iloistakin hetkeä wiettiwät, nyt olewan tuhkana ja tomuna. He asuwat nyt siellä ja täällä naapureidensa luona, siksi kuin saawat asumasiaa omasta kohden, ettei paljaan taiwaan alla tarwitsisi olla. Kowimmin kohtasi tämä onnettomuus yhtä näistä taloista hyyryllä asuwaa nikkaria. Ei kauwan sitte, kuin alkoi omaa elantoansa, ja nyt ei jäänyt muuta jäljelle kuin waatteet, jotka päällänsä on ja nuori waimonsa. Toiwomme sentähden ja kehoitamme sulasta ihmisrakkaudesta tienoomme asukkaita auttawalla kädellään lahjoittamaan näille onnettomille kykin ropoinsa. Kaikki mitä hywästä sydämestä antawat, ei suinkaan ole siunauksia kantamatta! Koskein isä palkitsee antinsa monenkertaisesti. U – n
Kuva lehtileikkeestä löytyy kuvagalleriasta.
