Hauhon Vanha raitti on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista Suomessa. Raitilla on noin 110 taloa, joista parissakymmenessä asutaan vakituisesti, muut toimivat kesäasuntoina. Alueelle syntyi 1700- ja 1800-luvuilla muutamia talonpoikaistiloja sekä tilattoman väen taloja. Kirkonkylän nimi oli alkujaan Sullittula.
Kirkonkylänrannan rakennusten sijoittelu ja säännötön tonttijako ovat ilmeisesti peräisin jo keskiajalta. Kapakan tilalla tiedetään pidetyn kestikievaria jo 1600-luvulla. Vanhimmat rakennukset ovat rungoltaan 1700-luvulta. Useimmat Vanhan raitin entisten maatilojen päärakennukset ovat 1800-luvulta. Kylän läpi kulkeva kapea raitti oli aikanaan kylän päätie. Kylän myymälät sijaitsivat raitin varren maatalojen rakennuksissa. Käsityöläiset asuivat ja harjoittivat ammattiaan rinteen mäkituvissa.
Hauhon kirkonkylän siirtyminen pois Vanhan raitin alueelta nykyiselle paikalleen Hauhontien ja Vihniöntien risteykseen alkoi tavallaan jo 1800-luvun lopulla, jolloin paikalle rakennettiin kansakoulu. Kirkonkylän raitin ahtauden ja liikenteen lisääntymisen vuoksi 1930-luvulla päätettiin rakentaa Hauhontie kirkonkylän peltojen läpi. Tien rakentaminen johti rakentamisen lisääntymiseen koulun naapurustossa, tässä uudessa risteyksessä. Liikkeet alkoivat pikku hiljaa siirtyä alueelle vanhasta kirkonkylästä 1900-luvun loppupuolella.
Vanhan raitin rakennuskanta
Alueen pitkäaikainen asukas ja Hauhon Wanha Raitti ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Taponen on tutkinut alueen rakennuskannan rakennusvuosia mm. vanhojen valokuvien, ilmavalokuvien ja karttojen avulla. Kuva on piirretty puhtaaksi kyläkaavahankkeessa, ja sitä on täydennetty 1900-luvun lopussa rakennettujen kiinteistöjen osalta myös kiinteistörekisterin tiedoilla. 1950-lukua vanhempien rakennusten kohdalla rekisterin tiedot voivat olla virheelliset.
