Porrin talo oli osa Wanhalan verorusthollia eli ratsutilaa ja on oleellinen osa kirkon kupeeseen kasvanutta liikkeiden rypästä. Talossa harjoitettiin monimuotoista liiketoimintaa 1800-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Monien Porrin talon yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä aktiivisuus riitti myös yhteiskunnalliseen toimintaan sekä merkittävään paikkakunnan kehittämiseen.
Maakauppias, rusthollari Erik Juho Eerikinpoika Knaapi aloitti liiketoimintansa Porrin talossa vuonna 1894 muuttaessaan Hauholle vaimonsa Gustaavan ja 2-vuotiaan poikansa Leonardin kanssa. Knaapi oivalsi puhelimen merkityksen ja lähti osakkaaksi yhteistoimintaryhmään, joka rakensi puhelinlinjan Orimattilasta Lammin kautta Hämeenlinnaan. Knaapin myötä yhteys Hauholta Hämeenlinnaan saatiin alulle ja ns. keskinäisten kartanopuhelimien aika siirtyi historiaan ja sentraali asennettiin Porrin puotikamariin. Tässä vaiheessa, vuonna 1897, keskuksesta lähti yhteys kolmelle tilaajalle. Knaapi itse oli neljäs tilaaja.
K. E. Wansén ja hänen Ida vaimonsa pitivät Porrin talossa kauppaa yli 30 vuotta. Ida Wansén oli mukana perustamassa Hauhon Lotta Svärd-yhdistystä, jonka perustava kokous pidettiin Wansénien kotona 8.3.1920. Ida Wansénin kivin pengerretty pihapiiri runsaine kukkaistutuksineen tunnettiin paikkakunnalla pikku-Betleheminä.
Vilho Niemi oli laajalti tunnettu kauppias ja liikemies, joka harjoitti liiketoimintaa Porrin talossa 1930-luvulta aina 1950-luvun alkupuolelle. Hän mm. uusi liiketiloja niin, että niitä oli mahdollista vuokrata myös muille yrittäjille. Näitä olivat mm. opettaja Naemi Hossin kirjakauppa, jonka perustaja oli Ida Wansén. Myöhemmin kauppa siirtyi Liisa Koskelle. Saara Merisalon tekstiililiike toimi Porrin talossa 1960-luvulla. Kauppaliikettä talossa pitivät lisäksi mm. Valtanen, Pastell, Hela, Ratia ja Niiranen. Pauli Ruokola & kumpp. piti Porrin talossa huonekalu- ja kodinkoneliikettä, jota jatkoi Raimo Keskitalo. Viimeksi talossa toimi Sistoskan eli Anneli Sistosen puoti.
